Archive for category Kulttuuri

Elokuvamusiikki

Elokuvamusiikki sai alkunsa jo mykkäelokuvien aikaan. Se tehtiin ja sitä tehdään edelleen nimenomaisesti tiettyä elokuvaa varten. Musiikin tarkoitus oli alun perin kertoa tarinaa yhdessä kuvamateriaalin kanssa nykyään sillä tehostetaan kuvaa ja muuta ääniraitaa.

Elokuvamusiikki on usein klassisen tyylistä ja sen tarkoitus on tehostaa tunnekokemuksia (esim. Titanic) tai kehittää katsojassa odotuksen tai pelon tunteita (esim. Psycho). Elokuvien budjeteista suuri osa kulutetaankin musiikkiin. Musiikin avulla katsoja saadaan kehittämään erilaisia tunnetiloja esimeriksi suhteessa roolihahmoihin – tällaista tekniikkaa käytetään esimerkiksi elokuvassa Tarina Sormusten herrasta, jossa jokaiseen hahmoon liittyy tietty omanlaisensa musiikki.

Usea ohjaaja työskentelee tietyn säveltäjän kanssa. Esimerkiksi Tim Burton työskentelee Danny Elfmanin kanssa. John Williams säveltää Steven Spielbergille, David Lynchin elokuviin säveltää musiikin Angelo Badalamenti. M Night Shyamalan työskentelee James Newton Howardin kanssa ja Tony Scott pitää Harry Gregson-Williamsin musiikista.

Jotkut elokuvat käyttävät populaarimusiikkia. Esimerkiksi ohjaaja Quentin Tarantino on tullut kuuluisaksi erikoisista ja taidokkaista kappalevalinnoistaan. Niitä käytetään niin referoimaan häneen vaikuttaneisiin elokuviin, jota jotkut kohtaukset myötäilevät (Kill Bill) tai vaikkapa korostamaan jonkin tunnetilan ja teon ristiriitaisuutta (Reservoir Dogs).

Elokuvat jotka perustuvat yhä uudestaan valkokankaalle palaavaan hahmoon, saavat onnistuneessa tapauksessa tunnusmusiikin, jonka kautta hahmo identifioidaan. Esimerkiksi 007-elukuvien tunnusmusiikki on osa populaarikulttuuria.

Osaksi populaarikulttuuria jokin musiikki voi päästä myös unohtumattoman kohtauksen kautta. Esimerkiksi Tappajahai-elokuvan kohtaukseen. jossa veden alla lähestyy hai, referoidaan useassa muussa elokuvassa tunnistettavalla sointusarjalla.

Tuomas Kantelinen on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia elokuvamusiikin säveltäjiä. Hänelle on ominaista isojen orkesterien käyttö ja romanttinen tyyli. Hän on tehnyt musiikkia myös moneen ulkomaiseen elokuvaan.

No Comments

Pelimusiikki

Pelimusiikilla viitattiin vielä 1900-luvun alkupuolella kasinoissa tai korttitaloissa taustalla soivaan musiikkiin. 1980-luvulla sillä alettiin viittamaan videopeliäänipiireihin, erityiseen ”chippintuneen”, jota edelleen joskus kuulee puhelimiin tehtäviin peleihin. Pelimusiikissa oli kuitenkin jo 1990-luvulla musiikkimaisia piirteitä. Videopelien äänentoisto ja musiikillinen taso oli samaa tasoa kuin kaupallisesti levitetty musiikki.

Videopelien taustalla soi usein pelejä varten sävellettyjä kappaleita tai vanhaa kaupallista musiikkia. Sitä myötä kun digitaalinen ja digitaalisesti tehty musiikki alkoi kaupallistua, ero PC-pelien musiikkiin on kaventunut. Pelien musiikki alkoi tulla yhä useammin suoraan CD:ltä. Nykyään peleihin voidaan laittaa minkälaista musiikkia tahansa. Pelien valmistaja ostaa niihin usein oikeudet.

Suosittujen pelien musiikilla on miljoonia kuuntelijoita ympäri maailmaa. Suuresta markkina-alueestaan ja potentiaalistaan huolimatta ala on kuitenkin järjestäytymätön. Pelimusiikin merkityksestä on tultu kuitenkin yhä tietoisemmaksi. Samalla tavoin kuten elokuvamusiikilla on vaikutus katsojakokemukseen, pelimusiikilla on vaikutus pelikokemukseen. Hyvällä pelillä on hyvä pelimusiikki. Candy Crushin taustalla on taidokas sointujenrakennus, jonka päämääränä on johtaa pelikokemusta ja luoda tyydytyksen ja edistymisentunteita Candy Crush Music.

Kansainvälinen pelitutkija ja pelien suunnittelija Jan McConigal on puolustanut pelien pelaamista niitä kriitikkoja vastaan, jotka ovat tuominneet pelejä ajanhukkana. Hän on onnistunut osoittamaan kokeellisesti, että pelien pelaajat ovat keskimäärin sosiaalisempia, uskovat enemmän itseensä ja toimivat yhteistyössä haasteiden edessä. Koska pelien kuluessa erittyy endorfiinia ja dopamiinia ja ne vähentävät stressiä on myös esitetty, että pelaajat mahdollisesti eläisivät pidempään.

Suomalainen Ari Pulkkinen on kansainvälisesti tunnettu pelimusiikin säveltäjä. Angry Birdsin lisäksi hän on säveltänyt Housemarquen Super Stardust HD, Dead Nation ja Outland, Frozenbyten Trine-sarjat. Hän on usein korostanut sitä, että pelin kansainvälisen menestyksen taustalla on pelikokemuksen vaikuttava musiikki, joka tuo ihmiselle miellyttäviä kokemuksia.

Internetissä pelattavien kasinopelien keskeisimpiä suosioon ohjaavia tekijöitä ovat lajitunnistukseen ohjaavat soinnut ja musiikkiteemat, jotka tehostavat pelikokemusta. Esimerkiksi Betsafe-pelissä The Wish Master käytetään itämaisia sointuja ja elokuvista tuttuja tehosteita ja teematekniikkaa käytetään pelissä Football Star.

Pelien musiikkeja ei ole vielä tuotteistettu, vaikka moni haluaisi kuulla fanittamansa pelin musiikkia radiossa, remixeinä klubeilla, soittoäänenä, tai vaikkapa soittaa pelin musiikkia itse, jos esimerkiksi nuotit olisivat vain tarjolla. Pelimusiikin tuotteistamisen oletetaan olevan yksi tulevaisuuden suurista bisneksistä samalla tavalla kuin esimerkiksi videopelihahmoihin liittyvät oheistuotteet.

No Comments

Suomalaisia kansainvälisesti kuuluisia laulajia

Mikäli tekijänkorvauksia pidetään mittarina, Rautavaara on edelleen Suomen myydyin artisti ulkomailla. Kaj Tapio Rautavaara ”Tapsa” syntyi Pirkkalassa 1915 ja kuoli Helsingissä 1979. Hän oli laulaja, mutta myös seipäänheittäjä ja elokuvanäyttelijä.

Rautavaara oli pitkään yksi Suomen pidetyimmistä laulajista. Häntä muistellaan laulelman mestarina. Laulelmalla tarkoitetaan laulua, joka kertoo tarinan. Musiikkityyli on kevyehkö, kansanomainen ja yksinkertainen. Tyylille on tyypillistä, että sanoilla on etusija. Kansallista ja kansainvälistä suosiota saivat ”Päivänsade ja Menninkäinen” ja ”Reppu ja Reissumies”.

Arja Saijonmaa keikkaili ahkerasti maailmalla 70-luvulla. Hän on saanut vaikutteita muun muassa kreikkalaisesta musiikista ja on levyttänyt musiikkia usealla kielellä, esimerkiksi ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi ja kreikaksi. Saijonmaa keikkailee edelleen ahkerasti Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa, jossa hän asuu.

Tällä hetkellä Ville Valo on Suomen tunnetuin laulaja. Maailmankuulun HIM-yhtyeen keulahahmona hän on niittänyt mainetta niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Klassisen koulutuksensa ansiosta Tarja Turusen sopraanona pidetään ainutkertaisena rockmaailmassa. Turusen oopperatyylinen ääni yhdistyy metallimusiikin lyyrillisiin teemoihin. Vuodesta 2005, jätettyään Nightwishin, hän on keskittynyt soolouraansa ja on julkaissut jo neljä hyvin menestynyttä levyä.

Oopperalaulaja Karita Mattila teki läpimurtonsa Singer of The World kilpailussa vuonna 1984. Hän on uransa aikana laulanut useissa suurissa oopperataloissa ympäri maailman, esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa. Mattilan ääniala on sopraano ja hänen ääntään on kuvailtu valoisaksi ja kauniiksi.

Michael “Mike” Monroe tuli tunnetuksi glamrock-yhtye Hanoi Rocksin keulahahmona 80-luvun alkupuoliskolla. Bändin hajottua väliaikaisesti 80-luvun puolivälissä Monroe aloitti soolouransa, vaikkakin saavuttamatta Hanoi Rocksin kaltaista mainetta.

No Comments

Suomesta kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita yhtyeitä

Toisinaan Wigwam tai Hurriganesin väitetään olevan kansainvälisiä 1970-luvun bändejä, mutta nämä eivät itse asiassa lyöneet itseään läpi muutamaa myytyä levyä Ruotsissa ja Englannissa lukuun ottamatta. Hanoi Rocks mainitaan useassa kansainvälisestikin merkittävässä julkaisussa arvostettuna bändinä. Hanoi Rocks oli aktiivinen vuodet 1979–1985. Tyyliä kutsutaan glam rockiksi. Taustalla on kuitenkin perinteinen rock and roll ja blues ja bändiä arvostettiin suuresti teknisesti laadukkaasta musiikista, kitarariffeistä ja sointukuluista. Yhtye on yhä suosittu Japanissa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Yhtyeen menestynein single oli 1984 ”Up around the bend”.

Smack, 1982–1990, sai hetken verran maistella mainetta Yhdysvalloissa. Yhtyeen kaksi ensimmäistä albumia julkaistiin myös Pohjois-Amerikassa, jossa se kävi lyhyellä kiertueella vuonna 1987. Sellaiset bändit kuin Guns N´ Roses ja Nirvana ovat maininneet Smackin haastatteluissa eräänä vaikutteenaan.

Billboardin soittolistoilla ensimmäinen suomalainen yhtye oli Havana Black. Sitä seurasi Waltari ja Stratovarious, jotka kuitenkin menestyivät pääasiassa Euroopassa. 2000-luvulla HIM, The Rasmus ja Nightwish ovat saaneet mainetta ulkomailla. HIM on myynyt Yhdysvalloissa kultalevyyn oikeuttavan määrän ja Rasmus on noussut useassa maassa listaykköseksi.

Eniten esityskorvauksia ulkomailta saa Jean Sibeliuksen säveltämä Viulukonsertto. Sibeliusta soitetaan radiossa, televisiossa ja konserteista. Korvaukset kertovat siitä, kuinka paljon teoksia käytetään ulkomailla, kertoo tekijänoikeusjärjestö Teosto. Teoston mukaan vain Rasmus pääsee 10 eniten soitetun bändin tekijänkorvauslistalle. Muita soitettuja yhtyeitä ovat Bomfunc MC ja Kwan.

No Comments